Haastattelussa muusikko Olli Helenius

Kerrotko hieman musiikkitaustaasi, mistä kaikki alkoi?

7-vuotiaana vanhemmat ” pakotti” mun menemään kitaratunneille. Kävin 3-vuotta pitkin hampain tunneilla ja inhosin opettajaa ja niitä klassisia kappaleita, rimputuksia joita soitettiin. Aloin 9-vuotiaana soitteleen sukkapuikoilla tyynyjä ja kun lähes päivittäin niillä ”tamppasin” meidän perheen tyynyt, suostuivat vanhemmat vihdoin ostamaan mulle rummut 11-vuotiaana. Siitä sitten alkoi bänditoiminta ja paluuta ei ollut.

Missä kokoonpanoissa olet vuosien varrella ollut mukana?

Niitä on ollut niin valtavasti, joitakin kymmeniä. Mm. Bass ’n Helen, joka oli 90-luvulla maineikas gospel-bändi (bändi on elossa edelleen), sitten Juha Tapion kanssa olen soittanut tulevana syksynä jo 10 vuotta. Vuodesta 2001 olen ollut mukana Amerikkalaisen Jeni Varnadeun kiertuebändissä.

Me tehdään periaatteessa kerran vuodessa Euroopan kiertue. Solistina/artistina kierrän nykyään myös omalla nimelläni ja rockbändini L-60:n kanssa. Siihen lisäksi paljon muita artisteja, studiosessioita ja muuta sellaista.

Mistä toivoisit ihmisten sinut muistavan?

Että Olli oli mies jolla oli sydän paikallaan.

Mielenkiintoisin paikka johon olet työsi puolesta päässyt?

Ihmisten sydämiin, jotka kaikki ovat niin erilaisia…

Lähipiirissäsi on useita muusikoita. Kuinka rankasti annatte palautetta toisillenne?

No se oikeastaan riippuu kaverista. Yleensä mun kaveripiiri koostuu muusikoista, jotka ovat jo olleet jonkin aikaa alalla.
Silloin on helpompi antaa kritiikkiä tai keskustella avoimesti, koska jokainen tietää ettei siinä haluta ketään tahallaan loukata, eikä kenenkään maailma kaadu siihen jos saa hieman kritiikkiä.

Voisitko kuvitella elämää ilman musiikkia?

En.

Kuinka tärkeä osa musiikilla on elämässäsi?

Se on niin iso osa mun persoonaa, että sitä on vaikea yrittää eritellä. Se ei ole mulle kaikkea, mutta paljon se on.

Mieleenpainuvimmat keikkamuistosi?

Niitäkin on niin lukemattomasti. Tässä 2 ääripäätä jotka nousee mieleen. Juhan kanssa soitettin viitisen vuotta sitten kalahallin
avajaisissa jossainpäin Savossa. Se oli kylmä halli missä haisi kalalle ja siellä sitten soitettin huulet sinisinä ja kuunneltiin juhlavia
puheita. Toisaalta keikka Sveitsiläisen vuoristohotellin yökerhossa oli magee kokemus. Kun ikkunasta katsoi ulos, joka puolella näkyi Sveitsin Alpit. Mutta oikeasti nämä on olleet kaikki hienoja ja rikastuttavia kokemuksia.

Mitä Olli Helenius tekee kymmenen vuoden kuluttua?

Paha sanoa, jos Luoja suo niin soitan ja kierrän edelleen.

Kuinka monta laululintua ruokapöydässäsi normaalisti istuu?

Vaimo ja kaksi tyttöä. Ja voin todella sanoa, että kun vaimokin on laulaja ja tytöt ovat olleet musiikin ympäröimänä koko lapsuutensa, niin he ovat laululintuja sanan varsinaisessa merkityksessä :).

Harrastavatko perheenne lapset musiikkia laulaen tai soittaen?

Soittamista eivät (vielä) juurikaan, koska ei olla haluttu pakottaa mihinkään harrastukseen. He saavat toki aloittaa soittotunnit heti kun vain haluavat. Youtubesta tytöt kyllä katsovat päivittäin musavideoita ja laulavat/tanssivat täysillä mukana. Viimeisimmät hitit heillä on olleet Nightwish ja Jenni Vartiainen.

Kuinka paljon keikat vievät miestä?

Mulla on vakiintunut keikkatahti jo viimeisen 10 vuoden ajalta. Se on n. 100 keikkaa vuodessa.

Miten muusikko ruokailee keikkareissuilla?

Se on sitä grilliosastoa ja pizzaa. Vaikka viime vuodet ollaan Juhan bändin kanssa skarpattu ja nykyään aika paljon meillä on onneksi mahdollisuus mennä hyviin ravintoiloihin syömään ”oikeaa” ruokaa. Mut yöllä matkustettaessa se on sitä grilliruokaa tai Abc-huoltsikoiden a la cartea.

Lempiruokasi kotioloissa?

Chilikanaa nuudelissa.

Kuka sen valmistaa?

Naapurin kiinalainen ravintola.

Mitä ruokakaapistanne löytyy aina varmasti?

Kyllä meillä on keittoja ja muuta nopeasti valmistettavaa ruokaa. Meidän aikatauluilla vaan sen yhteisen ruokahetken löytäminen on äärimmäisen vaikeata.

Entä silloin kun herkutellaan?

Grillataan lihaa ja vihanneksia, salaattia. Juomana punaviiniä ja jälkiruoaksi karkkia ja jäätelöä + mansikoita.

Eksoottisin ateria joka sinulle on tarjottu?

No kaverin lautaselta maistoin antilooppia, mutta itse en uskaltanut sitä tilata. Itsellä ehkä se on mustekalakeittoa.

Bravuurisi jota tarjoat ystävillesi tai läheisillesi?

Suomalainen vihannes, rakkaudella grillissä valmistettu Wilhelm-makkara. Minähän en siis osaa laittaa ruokaa ollenkaan, valitettavasti.

Terveisesi Hellapoliisi-sivuston lukijoille?

Hyvää kesää kaikille!
Nyt kun aurinkoa ja valoa piisaa, niin ulos vain tapaamaan ihmisiä, liikkumaan ja nauttimaan. Ja tietysti Katille tsemppiä työhön ja elämään! Minulta tuli tosiaan soololevy nimeltänsä Aikalisä.
Käykää vaatimassa että teidän lähin kauppa joka levyjä myy, tilaisi sitä myös hyllyynsä.
Ja jos ei muuten niin Juha Tapion keikoilla tulkaa morjestaan ja sanomaan että luin sun höpöttelyjäsi Hellapoliisin sivuilta.