1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (2 arvostelua. Keskiarvo: 5,00/5)

Herkkujuustolan tarina

Peter on syntynyt melkein juustolassa. Peter kertoo, että isä teki juustoa 365 päivää vuodessa ja juusto maistui kaikille. Pahin rangaistus mitä lapsena saattoi saada oli se, että joutui olemaan viikon ilman juustoa!

Nuori Peter ei kuitenkaan vielä halunnut juustomestariksi vaan seikkailijaksi. Hän lähti kaverinsa kanssa kiertämään Keski-Aasiaa nokialaisen kuljetusliikkeen rekka-autoilla. Hyvään alkuun päässyt seikkailu loppui traagisesti, kun Peterin kaveri Reto kuoli Pohjois- Kazakstanissa. Rekka-auton vetovaunu varastettiin ja vetoauto poltettiin. Peter päätti, että hän ei anna periksi, ennen kuin selvittää, mitä oikein tapahtui. Kului kolme pitkää vuotta, kunnes Reton kuolema selvisi. Rikoksen tekijä pidätettiin toisen tapauksen yhteydessä ja samalla selvisi tämäkin. Peter ei halunnut silti vielä lähteä takaisin Sveitsiin ja hän löysikin piilopirtin, vanhan Salotalon torpan Mouhijärveltä. Suojärven rannalla savusaunan lempeässä syleilyssä oli ennenkin asiat ratkaistu ja jatkettu eteenpäin, näin päätti myös Peter Dörig tehdä.

Kesällä 2000 oli Häijään markkinat ja siellä nuori, kaunis nainen Jenni oli myymässä suomalaista hernekeittoa. Tie miehen sydämeen vie vatsan kautta, on vanha sanonta ja niin taisi tässäkin käydä, sen lisäksi, että Jenni ihastutti Peterin iloisuudellaan.

Nuoren parin arki alkoi normaalisti, kunnes Mouhijärvellä tuli myyntiin pieni juustola ja Peterin sydän syttyi taas juustoille. Hän kertoo, että on tiennyt aina haluavansa juustomestariksi, mutta piti mutkan kautta hakea ensin vaimo Suomesta. Herkkujuustolan tarina alkoi elämään vuonna 2002, jättäen uusia jälkiä suomalaiseen historiaan.

Herkkujuustolan perhe alkoi kasvaa vanhan torpan asukkaiden tarinoiden kautta. Salotalon torpassa asuivat Hilma ja Vilho noin 200 vuotta sitten. Maalaistorpassa oli tietenkin pari lehmää ja maidosta Hilma valmisti voita ja juustoa oman perheen tarpeisiin.. Savusauna oli Salotorpan Hilmallekin niin tärkeä, että häntä kutsuttiin Savu-Hilmaksi.

Herkkujuustolan Hilma ja Vilho juustot ovat juustoperheen vankka perusta. SavuHilma on lempeästi savunmakuinen ja tuo mieleen aidon savusaunan. VanhaVilho ja SahtiVilho juustoissa on kovaa suomalaista luonnetta ja SahtiVilho on saanut Suomi 100 -tunnuksen. Olli on maltillinen ja puolikova, Väinö on nuori ja vaalea, hieman ujokin valkohomejuusto, joka kylläkin vanhetessaan muuttuu vahvemmaksi mauksi. Sveitsiläinen serkkutyttö Heidi toi pirteän lisävivahteen hapokkaana valkohomejuustona ja muuntui myös punahomejuustoksi, jopa tryffelillä tai tuhkalla maustettuna. Metsuri on tiukka punahomejuusto mäntyviilupaketissa. Kylän raikulipoika WilliWili on maustettu yrttiraidalla.

Suuri muutos Herkkujuustolan historiassa tapahtui vuonna 2018, kun uusi juustola valmistui Sastamalan Häijään kylään. Juustola sijaitsee valtatie 11 varrella ja siellä on juustonvalmistuksen lisäksi myymälä ja kahvila-ravintola. Uusi juustola on nähtävyys monin tavoin. Herkkujuustola heijastaa Jenni ja Peter Dörigin suomalais-sveitsiläistä kulttuuria. Isojen lasi-ikkunoiden takana näkyvät valtavat juustokattilat. Peterin perheen muistona on valtavat lehmänkellot, vanha juustokattila ja puinen arkku. Juustotuvan ikkunoita kehystävät yli sata vuotta vanhat, Peterin ystävältä hankitut ikkunaluukut. Rakennuksen sivulla on suuri savitiilinen kellari, jossa juustot kypsytetään. Kellarissa on ihanteellinen kosteus, koska savitiilet imevät kosteutta, jopa yli kolme litraa. Puiset hyllyt ovat perinteelliset ja antavat juustokiekoille mahdollisuuden kypsyä rauhassa 4-12 kuukautta. Hyvä maku ei tule kiirehtimällä.

Nyt Peter Dörig kehittelee uusia juustoja ja katselee tulevaisuutta valoisin mielin, vaimonsa Jennin ja neljän ihastuttavan tyttärensä kanssa

Tutustu lisää: herkkujuustola.fi