1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (Ei vielä arvosteluja)
Ladataan...

Yrittäjänä olen kohdannut asioita, jotka ovat järjettömän väärin ja mielestäni meidän hyvinvointivaltio ei ole enää aikoihin ollut entisellään. Tämän vuoksi keräsin joukon naisyrittäjiä luokseni ja perustimme yhteisen #sori15 ryhmän, jossa haluamme tuoda esille epäkohtia erityisesti yrittämiseen liittyen ja tehdä ehdotuksia kuinka asioita voisimme muuttaa.

Olemme saaneet mukavasti jalansijaa ja päässeet muutamaan otteeseen asioista eduskuntaankin asti puhumaan.

Ilokseni tapaamiseen osallistui yrittäjänainen Mari Nevalainen, jonka argumenteista olin todella ilahtunut.

Mari on ehdolla eduskuntaan. Mari sai vastata samoihin kysymyksiin kuin ne ehdokkaat, jotka olivat Maikkarin vaalitentissä muutama viikko sitten.

 

Nimesi ja puolue jonka listoilla olet ehdokkaana?

Mari Nevalainen
Vihreät, Uusimaa

Mikä sai Sinut hakeutumaan ehdolle eduskuntaan?

Vaikuttamisen halu ja toimimisen palo on verissä – olen lapsesta asti ollut aktiivinen yhdistys- ja järjestötoiminnassa ja maailmanparantamisessa. Iän ja kokemuksen kartuttua ymmärrän, että poliittinen toiminta on tehokkain tapa vaikuttaa ja muuttaa maailmaa kestävästi. Valtiotieteiden maisterin koulutukseni ja työkokemukseni mm. ulkoasiainministeriöstä ja Tasavallan presidentin kansliasta tukevat poliittista toimintaa. Olen toiminut aktiivisesti kunnallispolitiikassa 10 vuoden ajan ja olen toista kautta Espoon kaupunginvaltuustossa. Vuodet kunnallispolitiikassa ovat olleet hyvin opettavaisia, on aika ottaa seuraava askel.

Mitkä asiat koet sydämen asioiksi tulevalla vaalikaudella?

Minulle keskeisiä ja tiukasti puolustamiani sydämenasioita ovat erityisesti: Kaikkien lasten ja nuorten tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen, harrastuksiin ja hyvinvointiin. Terveyden- ja sairaanhoidon tasa-arvo. Arvokas ikääntyminen ja turvallinen vanhuus. Eläinten hyvinvointi. Työ ja yrittäjyys. Avoin päätöksenteko ja reilu talous.

Kuinka vaalityö on vaikuttanut ruokailuusi vaalikiertueen aikana?

Ei kovinkaan paljon. Kroonisen univajeen ja jatkuvan menemisen vuoksi kahvin ja PepsiMaxin kulutus on noussut. Vaalien jälkeen yritän vierotusta cola-juomista. Harrastan paljon liikuntaa ja ohjaan jumppatunteja myös koko kampanjan ajan. On syötävä suht terveellisesti ja säännöllisesti, että jaksaa.

Huoli minulla on lasteni ruokailusta – ja pärjäilystä muutenkin, kun äiti vaan menee ja touhuaa. Aivan liian vähän on ollut rauhallista, perheen yhteistä aikaa ollenkaan, saati yhteisiä hyviä ruokailuhetkiä. Onneksi mieheni on taitava ja innokas kokki ja huolehtii ansiokkaasti lasten ravitsemuksesta. Myös Mummin luona saa usein hyvää ja terveellistä kotiruokaa.

Miten edistäisit ruokakulttuuria lähi- ja luomuruoan osalta Suomessa?

Haluan muuttaa maatalouden tukijärjestelmää siten, että tuet kohdistetaan tuottajille, joiden toiminta on eettisesti ja ekologisesti kestävää. Hinta on usein tärkein valintakriteeri niin yksittäisille kuluttajille kuin joukkoruokailun kilpailutuksissakin. Tukemalla luomutuotantoa voidaan vaikuttaa tuotteiden hintaan ja varmistaa, että entistä suuremmalla osalla suomalaisista on varaa syödä terveellisempää ja kestävästi tuotettua ruokaa. Kuntien kilpailutuskriteereissä pitää hinnan ohella huomioida myös laadulliset vaatimukset.

Oletko toiminut yrittäjänä?

Kyllä, yli 10 vuoden ajan syksystä 2004 lähtien ja yritän edelleen. Minulla on yhden naisen yritys Manoris Oy, jonka kautta tarjoan opas- ja luentopalveluita sekä erilaisia kirjoitus- ja käännöstöitä ja liikunnanohjausta. Olosuhteiden pakosta teen samoja töitä myös sivutuloverokortilla. Tunnen hyvin niin yksinyrittäjän kuin freelancerin ja silpputyöläisenkin arjen.

Osaatko sanoa miksi nuoria naisia ei mielellään palkata töihin? Ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Kyllähän ”äitiriski” on erittäin suuri syy, todennäköisesti suurin. Äidin työnantajalle koituvat kustannukset ovat yksinkertaisesti kohtuuttomat ja valitettavasti heikentävät väistämättä naisten työllistymis- ja etenemismahdollisuuksia.

Seuraavalla vaalikaudella tarvitsemme ehdottomasti muutoksen, jonka seurauksena vanhemmuuden kustannukset jaetaan reilusti. Mielestäni kustannukset pitäisi siirtää Kelan maksettavaksi

Kustannusten reilumpi jakautuminen vähentäisi naisten syrjintää työmarkkinoilla ja parantaisi naisvaltaisten alojen toimintaedellytyksiä.
Haluan rakentaa yhteiskuntaa, missä naiseus ja äitiys kaikissa muodoissaan ovat arvokkaita ja kauniita asioita, eivät syy syrjintään, uhkia tai riskejä.

Mitä mieltä olet niin kutsutusta kansalaispalkasta?

Kannatan perustuloa. Perusturva kuuluu kaikille. Perustulo on hyvä tapa yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja varmistaa, että työ kannattaa aina. Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Työn vastaanottaminen ? myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden ? olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa. Perustulo toisi turvaa ja oikeudenmukaisuutta mm. yrittäjille, pätkätyöläisille, opiskelijoille ja kotivanhemmille.

Mitä mieltä olet siitä että lapsia ja työntekijöitä altistetaan vaaralliselle sisäilmalle päiväkodeissa ja työpaikoilla?

On häpeällistä, että joka päivä tuhannet lapset ja aikuiset altistuvat ja sairastuvat epäterveellisissä päiväkodeissa ja kouluissa. Emme tiedä vielä, millaisen hinnan tästä joutuu maksamaan – inhimillisesti, menetettynä terveytenä ja työkykynä, murskattuina unelmina, sairaanhoitokuluina. Uusimman tiedon mukaan homeet vaikuttavat myös keskushermostoon ja voivat olla monien oppimis- ja keskittymisvaikeuksien taustalla.

Tällainen on oppilaiden ja opettajien pahoinpitelyä. Meillä ei ole oikeutta eikä varaa kohdella puolustuskyvyttömiä lapsiamme näin. Asia koskettaa minua myös henkilökohtaisesti. Aiemmin erittäin terve esikoistyttäremme joutui vakavaan sairastelukierteeseen aloitettuaan 7. luokan uusissa tiloissa. Lapsemme voi jatkuvasti erittäin huonosti, sairasti ja koulutyö ja harrastukset kärsivät. Myöhemmin koulurakennuksessa todettiin pahoja sisäilmaongelmia, vakavasti sairastuneita oli lukuisia. Opettajien, oppilaiden ja vanhempien huolta ja hätää oli kamalaa katsoa – raivostuttavaa oli kaupungin virkamiesten haluttomuus myöntää ongelmia tai etsiä ratkaisuja.

Oma lapsemme opiskelee nyt terveellisissä tiloissa ja voi hyvin. Toivomme, ettei opiskelusta sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa ole jäänyt hänelle pysyviä vaikutuksia. En halua, että yksikään lapsi tai perhe joutuu käymään läpi samaa helvettiä.
Meillä on varaa terveellisissä ja turvallisissa tiloissa tapahtuvaan tasokkaaseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Me voimme rakentaa laadukkaasti ja huolehtia rakennusten kunnosta. Kyse on tahdosta ja priorisoinneista.

Miten on mahdollista, että työttömän on kannattamatonta ottaa tarjottua työtä vastaan?

Tämä on suomalaisen järjestelmän suuria älyttömyyksiä – kallista ja tuhoisaa ihmisten moraalille. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa, yritteliäisyydestä ja ahkeruudesta tulee palkita. Ihmisillä pitää myös olla mahdollisuus vaurastua työnteollaan ja yritteliäisyydellään.

Apua tarvitsevien on sitä aina saatava, mutta tukien käyttöön ja toimettomuuteen yllyttävät rakenteet on korvattava työntekoon, ahkeruuteen ja yrittämiseen kannustavilla valtiovallan toimilla. Järkevällä sosiaalietuuspolitiikalla on päästävä eroon kannustinloukuista, joissa eläminen tukien varassa on työntekoa kannattavampaa, eivätkä kannusta työntekoon ja itsenäiseen toimeentulon parantamiseen. Perustulon käyttöönotto tekisi työnteosta aina kannattavaa.

Miten on mahdollista, että yrittäjällä ei ole Suomessa sosiaaliturvaa? Mitä asialle pitäisi tehdä?

Työllistettyäni itseni 10 vuoden ajan yksityisyrittäjänä tunnen erittäin hyvin yrittäjän elämän ilot ja surut sekä epäkohdat. On korkea aika taata yrittäjille samat oikeudet ja turva kuin muillekin. Yrittäjille (ja heidän puolisoilleen – nythän yrittäjyys vaikuttaa myös puolison turvaan) on taattava sosiaaliturva, oikeus samanarvoiseen sairauspäivärahaan ja toimeentulotukeen kuin vastaavilla työntekijöillä.
Ymmärrän, että YELiin sidotussa systeemissä ajatuksena on ollut taata yrittäjän vapaus määritellä itse tulotasonsa ja siitä johdetut etuudet. Tämä ei kuitenkaan toimi silloin kun yrittäjän tulot jäävät pieniksi – niin kuin ne usein jäävät. Systeemi pitää muuttaa.

Yrittäjillä pitää olla oikeus väliaikaiseen toimeentulotukeen, jos alan tilanne tai muu ulkoinen seikka puoltaa sitä, että yrittäjän on hankala ansaita juuri sillä hetkellä toimeentuloansa itsestä riippumattomista syistä. Yrityksen lopettaessa liiketoimintansa yrittäjällä ei pitäisi olla karenssiaikaa. Perustuloon siirtyminen toisi lisää turvaa myös yrittäjille – mutta ei yksinään ratkaisi kaikkia epäkohtia. Yrittäjyys on hienoa ja monin tavoin palkitsevaa – mutta yhteiskunnan on turvattava myös yrittäjien perusoikeudet ja -turva!

Miksi yrittäjäperheen muille jäsenille ei kuulu samanlainen sosiaaliturva kuin ulkopuolisella työssä olevalle? Onko tämä reilua?

Ei ole mitenkään reilua eikä järkevää. Vaikka yrittäjäpuolisolla olisi taloudellisesti varaa palkata työntekijä (ei usein ole) ja parisuhde tällaisen ratkaisun kestäisi, käytännössä ajatus on usein aivan absurdi. Miten insinööri voi työllistyä kampaamoon, tai lvi-ammattilainen kielenkääntäjän firmaan? Puolison yrittäjästatus voi kuitenkin viedä oikeuden turvaan. Tarvitaan järkeä ja kohtuutta näihin ratkaisuihin! Puolison yrittäjästatus ei saa vaikuttaa sosiaaliturvaan.

Oliko alvin alarajan nosto 10 000 euroon mielestäsi riittävä nostamaan mikroyrittäjien mahdollisuuksia itsensä työllistäjänä?

Ei todellakaan ole riittävä, vaan lähinnä kosmeettista pelleilyä ja silmänkääntötemppuilua. ALV velvollisuuden alarajaa tulee nostaa tuntuvasti. Kun taloustilanne on jatkuvassa muutoksessa, en ota tässä vaiheessa kantaa tarkkaan summaan. Ylipäätään tarvitsemme yrittämistä kannustavaa veropolitiikkaa.

Miksi työnantajan kontolle kaatuu työntekijöiden sairausloma- ja äitiyslomakuluja?

Äärettömän hyvä kysymys, johon ei ole olemassa yhtään hyvää vastausta – koska se ei vain ole oikeudenmukaista eikä talouden tai työllisyyden kannalta järkevää. Kuten yllä kirjoitin, tarvitsemme ehdottomasti muutoksen, jonka seurauksena vanhemmuuden kustannukset jaettava reilusti kaikkien työnantajien kesken. Mielestäni kustannukset pitäisi siirtää Kelan maksettavaksi. Sama koskee sairauslomakuluja.

Tiedätkö kuka maksaa yrittäjän sairausloma-ajan tai äitiysloma-ajan kulut?

Pääsääntöisesti yrittäjä itse. Saatavan korvauksen määrä riippuu siitä, millaiset tulot on ilmoittanut ja vakuutukset maksanut.

Miksi yrittäjä ei saa itse päättää milloin pitää liikkeensä auki?

Turhaa sääntelyä, josta on päästävä eroon. Luonnollisesti sääntelyn purkaminen pitää tehdä vaarantamatta työntekijöiden oikeuksia ym.

Miksi kansanedustajien tavoitteilta puuttuu työelämästäkin tuttu deadline, eli aikataulu toteutuksen osalta?

En ole työskennellyt eduskunnassa, joten en osaa täydellisesti vastata. Nähdäkseni hallitusohjelmaa ja 4 vuoden aikaa toteuttaa se, voi kyllä pitää eräänlaisena deadlinena. Edustajien ansiot ja luottamus mitataan 4 vuoden välein vaaleissa.

Miten ja missä järjestyksessä aletaan purkaa Suomen järjetöntä ja lannistavaa sääntelyä?

Poistaisin turhia rajoituksia ja vapauttaisin kauppojen, kampaamoiden ym. aukioloajat. Näin annetaan yrittäjille ja työntekijöille vapaus valita itselleen sopivimmat ajat ja tavat tehdä työtä. Vapaammat aukioloajat lisäävät työmahdollisuuksia ja siten työllisyyttä ja työn jakamista. Mahdollisesti lisääntyvä viikonloppu- tai ilta-aukiolo voisi työllistää erityisesti osa-aikaisia, opiskelijoita ym. Aukioloaikojen rajoituksista luopuminen on myös kuluttajien etu ja lisää valinnanmahdollisuuksia. Kun rajoituksista luovutaan, on samalla huolehdittava sekä yrittäjien että työntekijöiden oikeuksista. Valinnanvapauden on oltava todellista. Esim. kauppakeskukset eivät saa velvoittaa niissä toimivia liikkeitä olemaan auki aina kun kauppakeskuskin on. Työntekijöiden oikeuksista ja työajoista huolehditaan työ- ja työehtosopimuksin.

Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä enemmän joustoa työelämään ja erilaisia mahdollisuuksia sopia ja tehdä työtä. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja ja niitä olisi tarjolla pienissä yrityksissä, mutta monet yrittäjät pelkäävät palkkaamisen ylimääräisiä kuluja. On purettava työllistämisen esteitä ja löydettävä keinot tukea yrittäjiä palkkaamaan työvoimaa turvallisesti ja kannattavasti. Nyt liian moni yrittäjä ajaa itsensä loppuun tekemällä aivan liikaa töitä. Moni varmasti palkkaisi työntekijöitä, tai tilapäistä lisätyövoimaa jos se olisi mahdollista.
Miksi yritykset mielestäsi muuttavat toimintansa ulkomaille ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Mitä ilmeisimmin verohyödyn takia – näin on tuttavapiiristäkin viestitetty. Toiminnan muuttaminen ulkomaille on iso ja moniulotteinen kysymys. Kyllähän sitä voi pitää myös epäisänmaallisena. Suomen verotus pitää kuitenkin saada kilpailukykyiseksi.

Millaisen elämän soisit sairaille ja vanhuksille ja miten sen toteutumista pitäisi valvoa?

Yksi tärkeimpiä motiivejani olla mukana politiikassa on puhua niiden puolesta, jotka eivät välttämättä itse pysty tai jaksa oikeuksiaan puolustaa, sairaat ja ikäihmiset kuuluvat usein tähän ryhmään. Haluan olla rakentamassa Suomea, jossa lainsäädännöllä taataan arvokas ikääntyminen ja turvallinen vanhuus sekä hyvä terveyden- ja sairaanhoito tasa-arvoisesti kaikille asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta.

Miksi Sinua kannattaisi äänestää?

Olen monipuolisesti ammattitaitoinen, rohkea ja aikaansaava vaikuttaja. Eduskunta tarvitsee pehmeiden arvojen ja niin ihmisten kuin eläinten hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden tiukkaa puolustajaa.

Muut terveiset lukijoille?

Taloutta on tasapainotettava ja menoja hillittävä, mutta tarvittavat muutokset on tehtävä kestävästi huolehtien, ettei harkitsemattomilla säästötoimenpiteillä aiheuteta inhimillistä kärsimystä, eriarvoisuuden lisääntymistä eikä tulevaisuudessa lankeavaa monin verroin kalliimpaa laskua.

Julkinen sektori toimii osittain tehottomasti ja tarvitaan rohkeita rakenteellisia uudistuksia, joilla julkinen sektori saadaan lisäämään hyvinvointia: tuottamaan tehokkaita ja laadukkaita palveluja, palvelemaan elinkeinoelämän kasvua ja parantamaan työllisyyttä. Kurjistamisen sijaan tarvitsemme panostuksia ennaltaehkäisyyn, korjauksiin ja tehokkuuteen.
Minä haluan olla tekemässä kestäviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä katsomalla tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen, jossa nykyiset lapset ja nuoret huolehtivat meistä ja isänmaastamme. Kestävin ja reiluin tapa huolehtia talouden tasapainosta on panostaa työllisyyteen, terveyserojen kaventamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Lue lisää Marin ajatuksista täältä.

Arikkeli: