1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (Ei vielä arvosteluja)
Ladataan...

Ensi tiistaina MTV:n studiolla haastetaan joukko eduskuntavaalien ”kuumia nimiä” eli tunnettuja ehdokkaita keskustelemaan Suomen tulevaisuudesta. Puheenjohtajia ei tässä tentissä nähdä.
Mukana ovat Harry Hjallis Harkimo (kok), Jutta Urpilainen (sdp), Matti Vanhanen (kesk.), Sampo Terho (ps.), Jani Toivola (vihr.), Li Andersson (vas.), Jufo Peltomaa (rkp) ja Sari Essayah (kd.).

Kuumat nimet MTV3-kanavalla 24.3. kello 20-22

Ensi tiistaina Maikkarin Kuumat nimet -vaalitenttiä on katsomassa paikan päällä joukko tunnettuja suomalaisia. Välttämättä suuri yleisö ei heitä vielä hyvin tunne, mutta omien kanaviensa kautta he tavoittavat viikoittain kymmeniätuhansia suomalaisia.
– Vloggaajien, bloggareiden ja aktiivisten somettajien toivotaan tuovan erilaista näkökulmaa tentiin. Heitä tulee studioon kymmenkunta ja saavat vapaasti kertoa mitä tapahtuu kameroiden takana ennen ja jälkeen lähetyksen ja tietysti itse lähetyksen aikana, kertoo lähetyksen tuottaja Tomi Einonen.

Einosen mukaan myös tiistain tentti itsessään eroaa monella tavalla esimerkiksi MTV:n ensimmäisestä, keskiviikkona lähetetystä puoluejohtajatentistä.
– Eroja on sekä aihevalinnoissa että tyylissä muutenkin. Meillä on Kuumat nimet- tentissä mukana esimerkiksi kolmehenkinen raati (Timo Haapala, Taru Tujunen ja Rosa Meriläinen), jonka tehtävä on kirjaimellisesti puhaltaa peli poikki heti, kun keskustelun taso ei miellytä tai aihe ei kiinnosta. Samalla tavalla myös tentin juontajat ovat raadin valvovan silmän alla.
Lähde: MTV

Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä tulin kutsutuksi lähetykseen ”somettajaksi.” Olen äiti, nainen ja yrittäjä ja elämässäni monenlaisissa liemissä keitetty. Olen kiinnostunut siitä, mitä tulevat kansanedustajat tekevät, jotta monin tavoin alaspäin vajonnut Suomi saadaan nostettua suosta.
Odotan innolla tiistaita ja tulen jakamaan ajatuksiani ja havaintojani tuossa suorassa lähetyksessä lähinnä Twitterin välityksellä. Sain tilaisuuden esittää studioon tuleville kansanedustajaehdokkaille kysymyksiä ja nyt seuraan mielenkiinnolla ketkä kaikki arvostavat meitä äänestäjiä ja vaivautuvat vastaamaan. Kysymykset on lähetetty koko tälle joukolle: Harry Hjallis Harkimo (kok), Jutta Urpilainen (sdp), Matti Vanhanen (kesk.), Sampo Terho (ps.), Jani Toivola (vihr.), Li Andersson (vas.), Jufo Peltomaa (rkp) ja Sari Essayah (kd.).

Toisena ehdokkaana reagoi Sari Essayah. Lue Jufo Peltomaan vastaukset täältä. Jani Toivolan vastaukset löydät täältä. Jutta Urpilaisen vastaukset löydät täältä. Hjallis Harkimon vastaukset löydät täältä. Li Anderssonin vastaukset löydät täältä.

Hellapoliisi: Nimesi ja puolue jonka listoilla olet ehdokkaana?

Sari: Sari Essayah, Suomen kristillisdemokraatit

Hellapoliisi: Mikä sai Sinut hakeutumaan ehdolle eduskuntaan?

Sari: Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen arvopohjaan, lainsäädäntötyö on yksi keskeisin tapa vaikuttaa siihen.

Hellapoliisi: Mitkä asiat koet sydämen asioiksi tulevalla vaalikaudella?

Sari: Talous, työllisyys, perheet, omaishoito, ikäihmiset, turvallisuus.

Hellapoliisi: Kuinka vaalityö on vaikuttanut ruokailuusi vaalikiertueen aikana?

Sari: Olen syönyt normaalia enemmän grillimakkaraa, lettuja ja hernekeittoa, lisäksi kahvia kuluu enemmän kuin on terveellistä ja ruokailu on kokolailla epäsäännöllistä.

Hellapoliisi: Miten edistäisit ruokakulttuuria lähi- ja luomuruuan osalta Suomessa?

Sari: Koulujen ja muiden suurten julkisten hankkijoiden tulisi suosia hankinnoissaan lähi- ja luomuruokaa, ja myös tuottajien ja kauppaketjujen tulisi hinnoittelussaan tukea kohtuuhintaista lähi- ja luomuruokaa. Ensinmainittuun asiaan. voi vaikuttaa säätämällä hyvä hankintalaki, joka on tulevan eduskunnan käsissä.

Hellapoliisi: Oletko toiminut yrittäjänä?

Sari: En itse, mutta mieheni on.

Hellapoliisi: Osaatko sanoa miksi nuoria naisia ei mielellään palkata töihin? Ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Sari: Vanhemmuuden kustannukset jäävät tällä hetkellä liiaksi äidin työnantajan kontolle. Ne tulisi jakaa tasaisesti kaikkien työnantajien kesken.

Hellapoliisi: Mitä mieltä olet niin kutsutusta kansalaispalkasta?

Sari: En kannata, eikä myöskään puolueen, sillä se on kallis järjestelmä, joka ei kuitenkaan huomioisi kaikkia erilaisia elämäntilanteita kuten vaikkapa eri suuruisia asumiskustannuksia, kuten asumislisä nykyään.

Hellapoliisi: Mitä mieltä olet siitä että lapsia ja työntekijöitä altistetaan vaaralliselle sisäilmalle päiväkodeissa ja kouluissa?

Sari: Sisäilmaongelmiin on puututtava ja korjausrakentamiseen tulisi valtionkin investoida erityisesti taloudellisesti huonona aikana eli homekoulut ja -päiväkodit korjaukseen.

Hellapoliisi: Miten on mahdollista, että työttömän on kannattamatonta ottaa tarjottua työtä vastaan? Miten asia pitäisi korjata?

Sari:Silloin puhutaan ns. kannustinloukuista eli esimerkiksi lyhytaikaisen palkkatyön vastaanottamisen takia menetät jonkin sosiaalietuuden kun tulorajat ylittyvät, mutta palkkatulo vähennettyinä veroilla, mahdollisilla työmatkakuluilla ja sosiaalietuuden menetyksellä jättää vähemmän käteen kuukaudessa kuin pelkkä työttömyyskorvaus ja sosiaalietuus, eli ei kannata ottaa työtä vastaan. Suojarajoja korottamalla ja laskentatapaa joustavoittamalla lyhytaikaisista tulorajojen ylityksestä ei tulisi heti rangaista ja toisaalta tuloja tulisi voida jakaa pidemmälle tarkasteluajanjaksolle esimerkiksi vuoden ajalle.

Hellapoliisi: Miten on mahdollista, että yrittäjällä ei ole Suomessa sosiaaliturvaa? Mitä asialle pitäisi tehdä?

Sari: Yrittäjän sosiaaliturva ja sen taso riippuvat itse asetetun yel-työtulon mukaan. Lähtökohtana on alunperin pidetty yrittäjän yrittäjävapautta määritellä itse tulotasonsa ja siitä johdetut etuudet. Monen yksinyrittäjän tulot ovat kuitenkin hyvin vaatimattomat ja siksi erilaista yhteensovittamista minimietuuksien kanssa tulisi kehittää. Esimerkiksi soviteltu työttömyyspäiväraha on siitä esimerkki.

Hellapoliisi: Miksi yrittäjäperheen muille jäsenille ei kuulu samanlainen sosiaaliturva kuin ulkopuolisella työssä olevalle? Onko tämä reilua?

Sari: Tämä riippuu yritysmuodosta ja omistusosuudesta yrityksessä, eli jos perheenjäsen katsotaan myös ns. osaomistajaksi hän saattaa joutua yrittäjästatuksen mukaisen sosiaaliturvan piiriin. Tulkinnat näistä ovat välillä vaihdelleet ja aiheuttaneet epäreiluja tilanteita.

Hellapoliisi: Oliko alvin alarajan nosto 10 000 euroon mielestäsi riittävä nostamaan mikroyrittäjien mahdollisuuksia itsensä työllistäjänä?

Sari: Ei, rajaa tulisi nostaa vähintään 20 000 euroon, mutta se vaatii neuvoston yksimielisyyden EU:ssa. Suomi neuvotteli aikoinaan liian matalat rajat niinsanotun vähäisen toiminnan ylärajalle. Muunmuassa Iso-Britaniassa raja on lähes 90 000 euroa. Myös porrastettua huojennusta tulisi korottaa ainakin 30 000 eurolla.

Hellapoliisi: Miksi työnantajan kontolle kaatuu työntekijöiden sairausloma- ja äitiyslomakuluja?

Sari: Suomalainen järjestelmä perustuu siihen, että erilaisista niinsanotuista palkansivukulukustannuksista vastaa osin työnantaja, osin työntekijä ja myös valtio. Epäkohta on erityisesti äitiyskustannukset, koska niitä ei isien työnantajille samalla tavoin kerry.

Hellapoliisi: Tiedätkö kuka maksaa yrittäjän sairausloma-ajan tai äitiysloma-ajan kulut?

Sari: Päivärahat määräytyvät yrittäjän itse asettaman Yel-työtulon mukaan, ei todellisten maksettujen palkkojen mukaan. Yrittäjä maksaa YEL-työtulonsa perusteella sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksua sekä mahdollisen palkkatulonsa perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksua, joilla rahoitetaan sairausvakuutuslain mukaiset etuudet kuten sairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat ja kuntoutusraha.

Hellapoliisi: Miksi yrittäjä ei saa itse päättää milloin pitää liikkeensä auki?

Sari: Pk-yrittäjän kannalta sääntelemättömyys tarkoittaisi työtä vuorotta, kun ilta- yö- ja sunnuntaivuorot olisi tehtävä korkeampien kustannusten takia itse. Kuitenkin aukioloaikojen poikkeuslupamenettelyä olisi selkeytettävä ja tehtävä siitä yrittäjän kannalta vähemmän byrokraattinen.

Hellapoliisi: Miksi kansanedustajien tavoitteilta puuttuu työelämästäkin tuttu deadline, eli aikataulu toteutuksen osalta?

Sari: Hallitusohjelma on kyllä eräänlainen ”deadline” paperi eli siinä hallituskauden alussa käydään läpi tärkeimmät asiat ja säädöskokonaisuudet, jotka vaalikaudella on tarkoitus toteuttaa ja hallitusohjelman läpimenoa tarkastellaan vaalikauden aikana. Yksittäisen kansanedustajan työ perustuu pitkälti juuri hallitusohjelman rytmiin eli säädökset tulevat ministeriöistä eduskuntaan päätettäväksi sitä mukaa kun ne on saatu valmisteltua. Useiden lakien ja säädösten toimeenpano ja sen valvonta on sitten ministeriöillä, kunnilla ja muilla toimijoilla.

Hellapoliisi: Miten ja missä järjestyksessä aletaan purkaa Suomen järjetöntä ja lannistavaa sääntelyä?

Sari: Säädöksien purkua ja uudistamista tehdään yleensä siinä yhteydessä kun kyseenomaista alaa sivuavia säädöksiä annetaan ja kun epäkohdasta halutaan eroon tai se halutaan korjata. Useat puolueet ovat näissä vaaleissa ilmoittaneet tavoitteeksi ”normien purkutalkoot” eli hallitusohjelmaneuvotteluissa näihin varmasti palataan.

Hellapoliisi: Miksi yritykset mielestäsi muuttavat toimintansa ulkomaille ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Sari: Siihen on useampia syitä, markkinat eli asiakkaat saattavat sijaita nyt tai tulevaisuudessa enemmän muualla kuin Suomessa, innovaatioympäristö voi joillakin yrityksillä olla toisaalla kuin täällä, verotus tai yritystuet ovat muualla suosiollisemmat ja niin edelleen. Suomen tulee huolehtia omasta kilpailukyvystään. Kansainvälisessä kilpailussa menestyy maa, jossa on tehokas ekosysteemi, parhaat ratkaisut eri aloilla. Maa, jossa luovuudesta hyvään palkitaan ja sitä rohkaistaan. Sen sijaan, että pelkät yritykset kilpailisivat keskenään, kilpailussa menestymiselle on olennaista ympäröivä yhteiskunta, se ekosysteemi, jonka osana esimerkiksi yritys toimii. Millainen on yhteiskunnan henkinen ilmapiiri, koulutustaso, luovuuden taso, miten tehokkaasti koko yhteiskunnan koneisto toimii, onko siellä korruption pullonkauloja, millaisia tiedonvälitysratkaisuja on kehitetty, puhumattakaan vesi-, sähkö-, tiestö- ja muusta aineellisesta infrastruktuurista. Suomen vahvuus on laadukas koulutusjärjestelmä, joka on pohja toimivan yhteiskunnan, ekosysteemin rakentumiselle.

Hellapoliisi: Millaisen elämän soisit sairaille ja vanhuksille ja miten sen toteutumista pitäisi tarkkailla?

Sari: Arvokkaan elämän, eli tarpeeksi hoivaa ja läsnäoloa sekä arjen turvallisuutta, eli riittävä kotiapu tai omaishoito kuntoon ja palveluista ja tulotasosta huolehtiminen. Laitoshoidossa olevien tarkkailu kuuluu jo säädöstenkin perusteella osin viranomaisille, mutta mielestäni tässä jokaisella on oltava lähimmäisen sydän eli katsottava ja tarjottava apua ympäristössä oleville vanhuksille ja sairaille.

Hellapoliisi: Miksi Sinua kannattaisi äänestää?

Sari: Minulla on kokemusta lainsäädäntötyöstä sekä Euroopan parlamentista että kansanedustajana. Olen vaikuttanut kunnallispolitiikassa ja järjestötyössä.
Taustaltani olen laskentaekonomi, ja toiminut tilintarkastajana ja laskentapäällikkönä, mistä on hyötyä muunmuassa talouden ja työllisyyden kysymyksissä.

Hellapoliisi: Muut terveiset lukijoille?

Sari: Muista käydä äänestämässä!

Teksti: